Discussion: Orienteering poetry
in: Orienteering; General
Mar 5, 2006 11:58 PM
#
Since we're covering arts, here is a poem by Finnish poet Helena Sinervo (in translation, obviously):
Orienteering
A fallen tree bridged the water, always repeating the same sentence:
“If you fall off the bridge, today is the birthday of a fish.”
On the opposite bank, from another direction, it harped on:
“If you stay, today is the image’s wedding day.”
And the cloud (that the harsh treetop had scratched)
wrote on squared paper:
“Slice the tomatoes, chop the basil, pour the wine into the decanter and think about those who sleep out of doors.”
The orienteer found the checkpoints and crossed the bridge,
leaving the post office and the kiosks behind.
She was greeted by a great oak, these words carved on its trunk:
“If you touch me, today is the birthday of a marten.”
The forest had been strangled with the necktie of the road,
and that is the road the orienteer took.
Gravel reviled her with every step, and the forest,
even the forest wouldn’t just be, but muttered:
“These turned into trees, these into animals, these into no-ones.”
It prayed to its memory, its stumps
were covered with moss and fragrant honey caps.
The fog dispersed, the body parts were revealed,
behind the pines another yard and game.
How sweetly the child sang,
squeezing a rolled bill and a shopping list in her hand,
always another list and another bill.
Few people watch out for such a siren.
The shadow of the orienteer was cast over the toys,
and where then?
Orienteering
A fallen tree bridged the water, always repeating the same sentence:
“If you fall off the bridge, today is the birthday of a fish.”
On the opposite bank, from another direction, it harped on:
“If you stay, today is the image’s wedding day.”
And the cloud (that the harsh treetop had scratched)
wrote on squared paper:
“Slice the tomatoes, chop the basil, pour the wine into the decanter and think about those who sleep out of doors.”
The orienteer found the checkpoints and crossed the bridge,
leaving the post office and the kiosks behind.
She was greeted by a great oak, these words carved on its trunk:
“If you touch me, today is the birthday of a marten.”
The forest had been strangled with the necktie of the road,
and that is the road the orienteer took.
Gravel reviled her with every step, and the forest,
even the forest wouldn’t just be, but muttered:
“These turned into trees, these into animals, these into no-ones.”
It prayed to its memory, its stumps
were covered with moss and fragrant honey caps.
The fog dispersed, the body parts were revealed,
behind the pines another yard and game.
How sweetly the child sang,
squeezing a rolled bill and a shopping list in her hand,
always another list and another bill.
Few people watch out for such a siren.
The shadow of the orienteer was cast over the toys,
and where then?
Mar 7, 2006 8:48 PM
#
Had to look for the Finnish original...still incomprehensible...but that's poetry...
------
Suunnistusta
Sillaksi veden yli kaatui puu joka toisti aina samaa lausetta:
"Jos putoat sillalta, on kalan syntymäpäivä."
Toisella rannalla, toisesta suunnasta se jankutti:
"Jos vettä katselemaan jäät, on kuvan häät."
Ja pilvi (jota puun karkea latva oli raapinut)
kirjoitti ruutupaperille:
"Lohko tomaatit, leikkaa basilika, kaada viini karahviin
ja ajattele taivasalla nukkuvia."
Suunnistaja löysi rastit ja ylitti sillan,
jätti taakseen postit ja kioskit.
Vastassa oli suuri tammi, sen runkoon kaiverretut sanat:
"jos kosket minua, on näädän syntymäpäivä".
Metsä oli hirtetty tien kireään solmioon,
ja sille tielle suunnistaja lähti.
Sora herjasi joka askeleella, ja metsä,
sekään ei ollut vaan jupisi:
"Nämä puiksi muuttuivat, nämä eläimiksi, nämä ei-keneksikään."
Hän rukoili muistiaan, sen kantoja
peitti sammal ja mesisienten tuoksuvat lakit.
Sumu hälveni, ruumiinosat tulivat näkyviin,
mäntyjen takaa häämötti toinen piha ja leikki.
Lauloipa lapsi ihanasti,
puristi kädessään rullalle käärittyä seteliä ja ostoslistaa,
aina toista listaa ja toista seteliä.
Harva varoo sellaista seireeniä.
Suunnistajan varjo heittyi lelujen yli,
ja mihin sitten?
------
Suunnistusta
Sillaksi veden yli kaatui puu joka toisti aina samaa lausetta:
"Jos putoat sillalta, on kalan syntymäpäivä."
Toisella rannalla, toisesta suunnasta se jankutti:
"Jos vettä katselemaan jäät, on kuvan häät."
Ja pilvi (jota puun karkea latva oli raapinut)
kirjoitti ruutupaperille:
"Lohko tomaatit, leikkaa basilika, kaada viini karahviin
ja ajattele taivasalla nukkuvia."
Suunnistaja löysi rastit ja ylitti sillan,
jätti taakseen postit ja kioskit.
Vastassa oli suuri tammi, sen runkoon kaiverretut sanat:
"jos kosket minua, on näädän syntymäpäivä".
Metsä oli hirtetty tien kireään solmioon,
ja sille tielle suunnistaja lähti.
Sora herjasi joka askeleella, ja metsä,
sekään ei ollut vaan jupisi:
"Nämä puiksi muuttuivat, nämä eläimiksi, nämä ei-keneksikään."
Hän rukoili muistiaan, sen kantoja
peitti sammal ja mesisienten tuoksuvat lakit.
Sumu hälveni, ruumiinosat tulivat näkyviin,
mäntyjen takaa häämötti toinen piha ja leikki.
Lauloipa lapsi ihanasti,
puristi kädessään rullalle käärittyä seteliä ja ostoslistaa,
aina toista listaa ja toista seteliä.
Harva varoo sellaista seireeniä.
Suunnistajan varjo heittyi lelujen yli,
ja mihin sitten?
This discussion thread is closed.